EU-harjoittelijamme Katri kirjoittaa blogissamme arkielämän kokemuksista kahdestakin EU-maasta! Erasmus-harjoittelu vei Katrin ensin Portugaliin opiskelemaan ja hän innostui myös kokeilemaan työelämää sekä Portugalissa että Maltalla. Käy lukemassa arvokas arkielämän katsaus!

Portugali ja Malta ovat eteläisen Euroopan aurinkoisimpia maita, joissa varsinkin kesäiset celsius-asteet kipuavat huomattavasti pohjoisessa uinuvan Suomen lämpöasteita korkeammalle. Kummastakin maasta löytyy myös aimo annos historiaa, eikä matkailijan aika taatusti käy tylsäksi esimerkiksi tutustuessa näiden maiden kulttuuriin, nähtävyyksiin ja yöelämään. Turistille maat tarjoavat runsaasti mielenkiintoista tekemistä ja uusia kokemuksia, mutta millaista on asuminen ja työskentely näissä maissa suomalaisen EU-rivikansalaisen silmin? Onnekseni olen päässyt kokemaan arjen iloja ja suruja niin asuessani Portugalin Portossa kuin Maltan Sliemassakin, joten asumiseen ja työskentelyyn liittyvät käytännöt ja menettelyt ovat jossain määrin käyneet tutuiksi. Eroavaisuuksia suomalaiseen työkulttuuriin nähden luonnollisesti löytyy, mutta yhteisenä nimittäjänä paikasta ja kulttuurista riippumatta toimii aina arjen rutinoituminen omiin uomiinsa.

 

Pohjoisessa Portugalissa eläessä korostuu ilmapiirin lämminhenkisyys

Vuonna 2015 Erasmus-vaihtokohteekseni valikoitui Portugalin Porto. Pohjoiseen Portugaliin sijoittuva Porto on kaupunkina ja alueena kuin maan pääkaupungin Lissabonin maanläheisempi sisarus: Porto tarjoaa aitoa ja välitöntä portugalilaista tunnelmaa, rikasta kulttuurielämää ja pilvin pimein mahdollisuuksia nauttia elämästä ylipäätään – vaikkapa liikunnallisten harrastusten tai musiikkirientojen merkeissä. Portossa pääset esimerkiksi aloittamaan surffiharrastuksen, sillä satamakaupunki sijaitsee luonnollisesti meren rannalla. Jalkapalloa fanittaville FC Porton massiivinen stadion tarjoaa lukuisia maailmanluokan matseja. Musiikkielämyksiin uppoutuu sujuvasti 2000-luvun alussa valmistuneessa Casa de Musicassa: konserttitalon akustiikka on rakennettu vastaamaan vaativampaakin makuun virittäytyneitä aisteja. Yleistunnelma Portossa on välitön, lämmin ja ystävällinen, ja se kietoo usein pauloihinsa turistin siinä missä kaupungissa vakituisesti asuvankin. Vanha ja uusi elävät Portossa harmonisessa symbioosissa, sillä designin ja toimivan arkkitehtuurin roolia ei olla unohdettu historialtaan rikkaassa kaupungissa.

 

Elinkeinoelämä Portossa on rakentunut nykypäivänä hyvin pitkälti turismin ympärille: 1,6 miljoonaa matkailijaa vuodessa ei voi olla väärässä. Toinen ala, joka on omaksunut erittäin merkittävän työllistäjän roolin, kietoutuu viinin tuottamisen ja viennin ympärille: maineikas port-viini ja Douron jokilaakson viiniteollisuus työllistävät tuhansia työntekijöitä. Toki iso kaupunkialue käsittää myös hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen, ja Porto onkin esimerkiksi erittäin suosittu vaihtokohde Erasmus-ohjelman ansiosta. Yliopiston Erasmus-ohjelman kautta tutustuin itsekin Portoon vuosia sitten, ja sille tielle tavallaan jäinkin kaupungin vetovoiman ansiosta. Portossa asuessani suoritin opintojani lähinnä kotiorganisaatiooni Jyväskylän yliopistoon ja myöhemmin valmistuttuani tein freelancerina sisällöntuotannon töitä, mutta avomieheni, ystävieni ja tuttavieni ansiosta pääsin myös näkemään ja kokemaan tavallista arjen työelämää portugalilaisittain. Normaalityöaika on Portugalissa yleensä 9 tuntia päivässä (sisältäen ruokatunnin), ja mahdollisine työmatkoineen päivä saattaa vierähtää helposti yksitoistatuntiseksi paketiksi, ellei työpaikka sitten satu sijaitsemaan kodin läheisyydessä. Portossa julkisen liikenteen tarjoamat mahdollisuudet ovat kiitettävät, sillä alueella toimii kattavat bussiyhteydet, junat ja metro. Erityisesti metron toimivuus ja laajalle alalle painottunut ”kulkuverkko” on Porton kaupunkipiirissä ehdotonta plussaa.

Portugalin palkkataso on Suomeen verrattuna suhteellisen alhainen, sillä minipalkka jää paikallisilla edelleen 600–700 euroon kuukaudessa keskipalkan sijoittuessa 1000 euron tietämille. Lisäksi ulkomaalaisilta työntekijöiltä edellytetään alasta riippuen hyvää portugalin kielen taitoa. Monelle pohjoismaalaiselle paras vaihtoehto lieneekin työskennellä etänä, (ainakin taloudelliselta kantilta asiaa katsoessa) mikäli haluaa asua Portugalissa. Vielä kymmenisen vuotta sitten Portugalin suurten kaupunkien vuokrat olivat melko alhaiset verrattaessa suomalaiseen vuokratasoon, mutta kasvavien turistivirtojen paisuessa ovat vuokratkin lähteneet mittavaan nousuun. Pitää myös muistaa, että energiankulutus on Portugalissa kallista: sähkö ja kaasu voivat kuukausittain viedä hyvinkin suuria summia, ellei kulutukseen kiinnitä jatkuvaa huomiota. Tämä aiheuttaa monille paikallisille vakavia ongelmia, sillä palkat eivät nouse samassa tahdissa vuokrahintojen kanssa. Työelämä vaatii myös jossain määrin enemmän ”panostusta” kuin mihin suomalainen on välttämättä tottunut, sillä palkattomat ylityöt ovat yleisiä ja esimerkiksi työterveyshuolto on monessa paikassa harvinaista. Monelle ulkomailta Portugaliin muuttaneille elämäntasoa nostavat seikat ovatkin muissa painopisteissä: säässä, yleisessä atmosfäärissä, kulttuurissa, suhteellisen edullisissa ravintola- ja harrastetoiminnoissa ja ihmissuhteissa. Minulle Porto tulee kenties aina olemaan se toinen kotikaupunki, jossa tutut ja kiemurtelevat kadut tunnelmallisine viinibaareineen ja lämminhenkisine tapas-paikkoineen kirvoittavat mieleen hyviä ja mieluisia muistoja.

Maltalla kesä on pitkä ja miljöö kansainvälinen

Yhtenä Euroopan eteläisimmistä valtioista tunnettu, kivikkoinen saari nimeltään Malta puolestaan houkuttelee runsaasti pohjoismaalaisia muuttamaan saarelle nimenomaan töiden perässä. Mikäli pitää aurinkoisesta ja kesäisestä säästä, on Malta varmasti monelle unelmien täyttymys. Jos sattuu vieläpä sijoittumaan ikähaarukassa välille 16–35, aina vain parempi, sillä nuorille ja nuorenmielisille saari on usein napakymppi, ainakin jos menojalkaa pakkaa vipattamaan ja energiavarastot ovat ladattuna uusien ystävyyssuhteiden solmimista silmällä pitäen. Saaren hintataso on Suomeen nähden hivenen edullisempi, mutta asumiseen se ei ikävä kyllä enää päde, ainakaan St. Juliansin ja Slieman alueilla. Jouduimme avomieheni kanssa pulittamaan noin 50 m2 kokoisesta asunnosta 950 euroa Sliemassa kuukausittain, eikä asunnon laatutaso mielestämme ollut silti lähellekään suomalaista tasoa. Home on usein näkyvä asuintoveri asunnossa kuin asunnossa, ja reilu vuokranantaja on lähes yhtä harvinainen kuin bengalin tiikeri. Vaikka itselläni asumiskokemukset Maltalla eivät olleetkaan sieltä aurinkoisimmasta päästä, on silti todettava, että kokemus itsessään oli varsin silmiä avaava ja suosittelisin ilman muuta asumista Maltalla esimerkiksi nuorille kaveruksille, jotka kimppakämpän vuokratessaan pääsisivät näkemään saarivaltion elämää.

 

Julkinen liikenne on Maltalla enemmänkin iso kaaos kuin toimiva kokonaisuus. Vahva suositus onkin asunnon hankkiminen työpaikan läheltä. Pieni saari on tupaten täynnä yksityiseen käyttöön tarkoitettuja autoja, sillä jostain syystä maltalaisille autot tuntuvat olevan pyhääkin pyhempiä. Pienillä ja ahtailla kaduilla tämä kombo ei ole se kaikista toimivin. Paikallisbussit kulkevat, mutta liikenteen ollessa pysähdyksissä on mahdotonta ennustaa, kuinka kauan sovituista aikatauluista mahdollisesti myöhästyy. Metroa ei Maltalla ole, mutta sentään Bolt (eli Maltan vastaava Uber) toimii. Maltalla on muuten suhteellisen turvallista elää ja liikkua, mutta liikenteen keskellä kävellessä ei välttämättä siltä tunnu.

Jos turismi on Portugalissa iso työllistäjä, on se vielä suurempi työllistäjä Maltalla. Pieni Välimeren saari elää pääasiassa turisteille tuottamistaan palveluista. Pelialan yritysten massamuutto Maltalle on mahdollistunut pääosin siksi, että Malta sallii alalla suuria verohelpotuksia. Pelialalla työskentelevälle nämä verohelpotukset eivät tosin mitenkään välity, sillä palkasta menee veroihin aina oma osansa.

Maltalle ulkomailta muuttaneiden työelämä kiteytyy suurelta osin monelle suomalaisille tuttuun sanaan: iGaming. Suomalaisia Maltalle on nimittäin houkutellut erityisesti kukoistava iGaming-bisnes, jolla on runsaasti työtä tarjottavana suomea äidinkielenään puhuville. Pelialalla suomen kieltä taitaville töitä löytyy pääasiassa asiakaspalvelun parista, mutta muun muassa myös web-ohjelmointiin, graafiseen suunnitteluun ja SEO-osaajaksi palkataan väkeä. Asuin Maltalla ja työskentelin noin puolisen vuotta asiakaspalveluvastaavan tehtävissä yhdessä suurimmista iGaming-alan yrityksistä. Vaihtuvuus on alalla suurta, ja työpäivät asiakaspalvelualalla yhdeksäntuntisia. Vaikka alalle palkattaisiinkin suomen kieltä äidinkielenään puhuva, on englantia silti osattava, sillä työpaikat ovat kuitenkin hyvin kansainvälisiä ja useimmiten esimerkiksi työhön perehdytys suoritetaan englanniksi. Mikään Shakespeare ei silti tarvitse taidoiltaan olla, vaan riittää, että tulet toimeen puhumallasi (ja kirjoittamallasi) englannilla. Englanti on myös saarivaltion toinen virallinen kieli, ja mielestäni tämä kuuluukin ehdottomiin plussiin Maltalla asuessa, sillä kansainvälinen ympäristö ja kieli helpottavat uuteen maahan sopeuduttaessa. Muutenkin Maltalla on vastassa lukuisista eri kansallisuuksista koostuva asukaskunta, ja tuttavuussuhteiden solminta on useimmiten helppoa kuin heinänteko.

Maltalla työskentelemisen etuihin laskin työpaikan tarjoamat työsuhdemukavuudet, kuten pizzaperjantait ja oman tiimin kanssa vietetyt teematapahtumat. Moni työpaikka tarjoaakin työntekijöilleen mukavia harraste- ja kuntosalietuja, joita kannattaa tilanteen mukaan hyödyntää. Palkkataso on iGaming-alalla työskenteleville parempi kuin maan keskimääräinen palkkataso (minimipalkka Maltalla on noin 760 euroa kuussa), ja iGaming-alalla asiakaspalvelussa tavallinen keskipalkka pyöriikin noin 1700–2100 euron tietämillä kuussa. Itse työn miellyttävyys riippuu erittäin paljon tekijästä: mikäli kokee olevansa vahvalla osaamisalueellaan ja yhteishenki työpaikalla on miellyttävä, on työskentely varmasti antoisaa. Suurena plussana koskien Maltalla iGaming-alalla työskentelyä on mainittava, että etenemismahdollisuudet ovat erittäin hyvät ja nopeat, jos alan kokee omakseen ja osaa sanoittaa ja työstää motivaationsa tehokkaaksi pakkaukseksi.

Eri kulttuureista kokemuksia rikkaampana

Eri maissa elämisen ja työskentelyn mieluisuutta itselle on hyvä pohtia etukäteen oman arvomaailmansa kautta. Mitä seikkoja ja millaista ympäristöä juuri sinä arvostat, mistä voisit sen sijaan tinkiä? Arvomaailma muuttuu myös ihmisen kasvaessa ja eri elämäntilanteissa, ja eri maissa eläminen tuo aivan varmasti tuoretta perspektiiviä ja näkemyksellisyyttä myös omaan elämään.

 Käytännöllisessä mielessä n hyvä muistaa myös se, että jo itsessään ulkomailta hankittu työkokemus on mitä mainiointa CV:n täytettä, sillä kokemus kansainvälisistä toimintaympäristöistä, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisuista ja kouriintuntuva todistus siitä, että kykenee tarvittaessa sopeutumaan haastaviinkin olosuhteisiin kantaa mitä suurimmissa määrin positiivista kaikua itsessään kautta rantain. Tätäkin suurempi rikkaus on omiin muistoihin jäävät kokemukset ja tapahtumat, joiden kautta piirtyy esiin se mikä elämässä ylipäätään on arvokkainta: eläminen itsessään.