maanantai, 18. tammikuu 2021

Eläen Euroopassa – Portugalin ja Maltan arkielämää kokemassa

EU-harjoittelijamme Katri kirjoittaa blogissamme arkielämän kokemuksista kahdestakin EU-maasta! Erasmus-harjoittelu vei Katrin ensin Portugaliin opiskelemaan ja hän innostui myös kokeilemaan työelämää sekä Portugalissa että Maltalla. Käy lukemassa arvokas arkielämän katsaus!

Portugali ja Malta ovat eteläisen Euroopan aurinkoisimpia maita, joissa varsinkin kesäiset celsius-asteet kipuavat huomattavasti pohjoisessa uinuvan Suomen lämpöasteita korkeammalle. Kummastakin maasta löytyy myös aimo annos historiaa, eikä matkailijan aika taatusti käy tylsäksi esimerkiksi tutustuessa näiden maiden kulttuuriin, nähtävyyksiin ja yöelämään. Turistille maat tarjoavat runsaasti mielenkiintoista tekemistä ja uusia kokemuksia, mutta millaista on asuminen ja työskentely näissä maissa suomalaisen EU-rivikansalaisen silmin? Onnekseni olen päässyt kokemaan arjen iloja ja suruja niin asuessani Portugalin Portossa kuin Maltan Sliemassakin, joten asumiseen ja työskentelyyn liittyvät käytännöt ja menettelyt ovat jossain määrin käyneet tutuiksi. Eroavaisuuksia suomalaiseen työkulttuuriin nähden luonnollisesti löytyy, mutta yhteisenä nimittäjänä paikasta ja kulttuurista riippumatta toimii aina arjen rutinoituminen omiin uomiinsa.

 

Pohjoisessa Portugalissa eläessä korostuu ilmapiirin lämminhenkisyys

Vuonna 2015 Erasmus-vaihtokohteekseni valikoitui Portugalin Porto. Pohjoiseen Portugaliin sijoittuva Porto on kaupunkina ja alueena kuin maan pääkaupungin Lissabonin maanläheisempi sisarus: Porto tarjoaa aitoa ja välitöntä portugalilaista tunnelmaa, rikasta kulttuurielämää ja pilvin pimein mahdollisuuksia nauttia elämästä ylipäätään – vaikkapa liikunnallisten harrastusten tai musiikkirientojen merkeissä. Portossa pääset esimerkiksi aloittamaan surffiharrastuksen, sillä satamakaupunki sijaitsee luonnollisesti meren rannalla. Jalkapalloa fanittaville FC Porton massiivinen stadion tarjoaa lukuisia maailmanluokan matseja. Musiikkielämyksiin uppoutuu sujuvasti 2000-luvun alussa valmistuneessa Casa de Musicassa: konserttitalon akustiikka on rakennettu vastaamaan vaativampaakin makuun virittäytyneitä aisteja. Yleistunnelma Portossa on välitön, lämmin ja ystävällinen, ja se kietoo usein pauloihinsa turistin siinä missä kaupungissa vakituisesti asuvankin. Vanha ja uusi elävät Portossa harmonisessa symbioosissa, sillä designin ja toimivan arkkitehtuurin roolia ei olla unohdettu historialtaan rikkaassa kaupungissa.

portobeach.jpg

 

Elinkeinoelämä Portossa on rakentunut nykypäivänä hyvin pitkälti turismin ympärille: 1,6 miljoonaa matkailijaa vuodessa ei voi olla väärässä. Toinen ala, joka on omaksunut erittäin merkittävän työllistäjän roolin, kietoutuu viinin tuottamisen ja viennin ympärille: maineikas port-viini ja Douron jokilaakson viiniteollisuus työllistävät tuhansia työntekijöitä. Toki iso kaupunkialue käsittää myös hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen, ja Porto onkin esimerkiksi erittäin suosittu vaihtokohde Erasmus-ohjelman ansiosta. Yliopiston Erasmus-ohjelman kautta tutustuin itsekin Portoon vuosia sitten, ja sille tielle tavallaan jäinkin kaupungin vetovoiman ansiosta. Portossa asuessani suoritin opintojani lähinnä kotiorganisaatiooni Jyväskylän yliopistoon ja myöhemmin valmistuttuani tein freelancerina sisällöntuotannon töitä, mutta avomieheni, ystävieni ja tuttavieni ansiosta pääsin myös näkemään ja kokemaan tavallista arjen työelämää portugalilaisittain. Normaalityöaika on Portugalissa yleensä 9 tuntia päivässä (sisältäen ruokatunnin), ja mahdollisine työmatkoineen päivä saattaa vierähtää helposti yksitoistatuntiseksi paketiksi, ellei työpaikka sitten satu sijaitsemaan kodin läheisyydessä. Portossa julkisen liikenteen tarjoamat mahdollisuudet ovat kiitettävät, sillä alueella toimii kattavat bussiyhteydet, junat ja metro. Erityisesti metron toimivuus ja laajalle alalle painottunut ”kulkuverkko” on Porton kaupunkipiirissä ehdotonta plussaa.

Portugalin palkkataso on Suomeen verrattuna suhteellisen alhainen, sillä minipalkka jää paikallisilla edelleen 600–700 euroon kuukaudessa keskipalkan sijoittuessa 1000 euron tietämille. Lisäksi ulkomaalaisilta työntekijöiltä edellytetään alasta riippuen hyvää portugalin kielen taitoa. Monelle pohjoismaalaiselle paras vaihtoehto lieneekin työskennellä etänä, (ainakin taloudelliselta kantilta asiaa katsoessa) mikäli haluaa asua Portugalissa. Vielä kymmenisen vuotta sitten Portugalin suurten kaupunkien vuokrat olivat melko alhaiset verrattaessa suomalaiseen vuokratasoon, mutta kasvavien turistivirtojen paisuessa ovat vuokratkin lähteneet mittavaan nousuun. Pitää myös muistaa, että energiankulutus on Portugalissa kallista: sähkö ja kaasu voivat kuukausittain viedä hyvinkin suuria summia, ellei kulutukseen kiinnitä jatkuvaa huomiota. Tämä aiheuttaa monille paikallisille vakavia ongelmia, sillä palkat eivät nouse samassa tahdissa vuokrahintojen kanssa. Työelämä vaatii myös jossain määrin enemmän ”panostusta” kuin mihin suomalainen on välttämättä tottunut, sillä palkattomat ylityöt ovat yleisiä ja esimerkiksi työterveyshuolto on monessa paikassa harvinaista. Monelle ulkomailta Portugaliin muuttaneille elämäntasoa nostavat seikat ovatkin muissa painopisteissä: säässä, yleisessä atmosfäärissä, kulttuurissa, suhteellisen edullisissa ravintola- ja harrastetoiminnoissa ja ihmissuhteissa. Minulle Porto tulee kenties aina olemaan se toinen kotikaupunki, jossa tutut ja kiemurtelevat kadut tunnelmallisine viinibaareineen ja lämminhenkisine tapas-paikkoineen kirvoittavat mieleen hyviä ja mieluisia muistoja.

Maltalla kesä on pitkä ja miljöö kansainvälinen

Yhtenä Euroopan eteläisimmistä valtioista tunnettu, kivikkoinen saari nimeltään Malta puolestaan houkuttelee runsaasti pohjoismaalaisia muuttamaan saarelle nimenomaan töiden perässä. Mikäli pitää aurinkoisesta ja kesäisestä säästä, on Malta varmasti monelle unelmien täyttymys. Jos sattuu vieläpä sijoittumaan ikähaarukassa välille 16–35, aina vain parempi, sillä nuorille ja nuorenmielisille saari on usein napakymppi, ainakin jos menojalkaa pakkaa vipattamaan ja energiavarastot ovat ladattuna uusien ystävyyssuhteiden solmimista silmällä pitäen. Saaren hintataso on Suomeen nähden hivenen edullisempi, mutta asumiseen se ei ikävä kyllä enää päde, ainakaan St. Juliansin ja Slieman alueilla. Jouduimme avomieheni kanssa pulittamaan noin 50 m2 kokoisesta asunnosta 950 euroa Sliemassa kuukausittain, eikä asunnon laatutaso mielestämme ollut silti lähellekään suomalaista tasoa. Home on usein näkyvä asuintoveri asunnossa kuin asunnossa, ja reilu vuokranantaja on lähes yhtä harvinainen kuin bengalin tiikeri. Vaikka itselläni asumiskokemukset Maltalla eivät olleetkaan sieltä aurinkoisimmasta päästä, on silti todettava, että kokemus itsessään oli varsin silmiä avaava ja suosittelisin ilman muuta asumista Maltalla esimerkiksi nuorille kaveruksille, jotka kimppakämpän vuokratessaan pääsisivät näkemään saarivaltion elämää.

malta%20st%20julians.jpg

 

Julkinen liikenne on Maltalla enemmänkin iso kaaos kuin toimiva kokonaisuus. Vahva suositus onkin asunnon hankkiminen työpaikan läheltä. Pieni saari on tupaten täynnä yksityiseen käyttöön tarkoitettuja autoja, sillä jostain syystä maltalaisille autot tuntuvat olevan pyhääkin pyhempiä. Pienillä ja ahtailla kaduilla tämä kombo ei ole se kaikista toimivin. Paikallisbussit kulkevat, mutta liikenteen ollessa pysähdyksissä on mahdotonta ennustaa, kuinka kauan sovituista aikatauluista mahdollisesti myöhästyy. Metroa ei Maltalla ole, mutta sentään Bolt (eli Maltan vastaava Uber) toimii. Maltalla on muuten suhteellisen turvallista elää ja liikkua, mutta liikenteen keskellä kävellessä ei välttämättä siltä tunnu.

Jos turismi on Portugalissa iso työllistäjä, on se vielä suurempi työllistäjä Maltalla. Pieni Välimeren saari elää pääasiassa turisteille tuottamistaan palveluista. Pelialan yritysten massamuutto Maltalle on mahdollistunut pääosin siksi, että Malta sallii alalla suuria verohelpotuksia. Pelialalla työskentelevälle nämä verohelpotukset eivät tosin mitenkään välity, sillä palkasta menee veroihin aina oma osansa.

Maltalle ulkomailta muuttaneiden työelämä kiteytyy suurelta osin monelle suomalaisille tuttuun sanaan: iGaming. Suomalaisia Maltalle on nimittäin houkutellut erityisesti kukoistava iGaming-bisnes, jolla on runsaasti työtä tarjottavana suomea äidinkielenään puhuville. Pelialalla suomen kieltä taitaville töitä löytyy pääasiassa asiakaspalvelun parista, mutta muun muassa myös web-ohjelmointiin, graafiseen suunnitteluun ja SEO-osaajaksi palkataan väkeä. Asuin Maltalla ja työskentelin noin puolisen vuotta asiakaspalveluvastaavan tehtävissä yhdessä suurimmista iGaming-alan yrityksistä. Vaihtuvuus on alalla suurta, ja työpäivät asiakaspalvelualalla yhdeksäntuntisia. Vaikka alalle palkattaisiinkin suomen kieltä äidinkielenään puhuva, on englantia silti osattava, sillä työpaikat ovat kuitenkin hyvin kansainvälisiä ja useimmiten esimerkiksi työhön perehdytys suoritetaan englanniksi. Mikään Shakespeare ei silti tarvitse taidoiltaan olla, vaan riittää, että tulet toimeen puhumallasi (ja kirjoittamallasi) englannilla. Englanti on myös saarivaltion toinen virallinen kieli, ja mielestäni tämä kuuluukin ehdottomiin plussiin Maltalla asuessa, sillä kansainvälinen ympäristö ja kieli helpottavat uuteen maahan sopeuduttaessa. Muutenkin Maltalla on vastassa lukuisista eri kansallisuuksista koostuva asukaskunta, ja tuttavuussuhteiden solminta on useimmiten helppoa kuin heinänteko.

Maltalla työskentelemisen etuihin laskin työpaikan tarjoamat työsuhdemukavuudet, kuten pizzaperjantait ja oman tiimin kanssa vietetyt teematapahtumat. Moni työpaikka tarjoaakin työntekijöilleen mukavia harraste- ja kuntosalietuja, joita kannattaa tilanteen mukaan hyödyntää. Palkkataso on iGaming-alalla työskenteleville parempi kuin maan keskimääräinen palkkataso (minimipalkka Maltalla on noin 760 euroa kuussa), ja iGaming-alalla asiakaspalvelussa tavallinen keskipalkka pyöriikin noin 1700–2100 euron tietämillä kuussa. Itse työn miellyttävyys riippuu erittäin paljon tekijästä: mikäli kokee olevansa vahvalla osaamisalueellaan ja yhteishenki työpaikalla on miellyttävä, on työskentely varmasti antoisaa. Suurena plussana koskien Maltalla iGaming-alalla työskentelyä on mainittava, että etenemismahdollisuudet ovat erittäin hyvät ja nopeat, jos alan kokee omakseen ja osaa sanoittaa ja työstää motivaationsa tehokkaaksi pakkaukseksi.

Eri kulttuureista kokemuksia rikkaampana

Eri maissa elämisen ja työskentelyn mieluisuutta itselle on hyvä pohtia etukäteen oman arvomaailmansa kautta. Mitä seikkoja ja millaista ympäristöä juuri sinä arvostat, mistä voisit sen sijaan tinkiä? Arvomaailma muuttuu myös ihmisen kasvaessa ja eri elämäntilanteissa, ja eri maissa eläminen tuo aivan varmasti tuoretta perspektiiviä ja näkemyksellisyyttä myös omaan elämään.

 Käytännöllisessä mielessä n hyvä muistaa myös se, että jo itsessään ulkomailta hankittu työkokemus on mitä mainiointa CV:n täytettä, sillä kokemus kansainvälisistä toimintaympäristöistä, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisuista ja kouriintuntuva todistus siitä, että kykenee tarvittaessa sopeutumaan haastaviinkin olosuhteisiin kantaa mitä suurimmissa määrin positiivista kaikua itsessään kautta rantain. Tätäkin suurempi rikkaus on omiin muistoihin jäävät kokemukset ja tapahtumat, joiden kautta piirtyy esiin se mikä elämässä ylipäätään on arvokkainta: eläminen itsessään.

amar.jpg

 

 

keskiviikko, 2. joulukuu 2020

Maaseutu tähyää tulevaisuuteen

       J%C3%A4mij%C3%A4rvi%20peltomaisema.jpg

Vuosi 2020 jää historiaan melko poikkeuksellisena ajanjaksona. Heti alkuvuodesta maailman-laajuinen pandemia mullisti ihmisten elämän ja sen jälkeen on eletty enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa koko ajan, eikä loppua näy vieläkään.

Maaseutu on kuitenkin ollut pandemian aikana eräällä tavalla voittaja. Väljä asuminen ja luontaisesti vähäisemmät kontaktit ehkäisevät viruksen leviämistä. Kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa on ollut vuoden aikana ennätysmäärä kävijöitä. Ihmiset ovat vetäytyneet etätöihin mökeilleen ja moni on ulkomaanmatkan peruunnuttua hankkinut oman loma-asunnon luonnon keskeltä. Maaseutu tarjoaa kaupunkeja enemmän mahdollisuuksia viettää mielekästä elämää poikkeusolojen aikana.

Voisiko tästä alkaa maaseudun uusi kukoistuskausi? On merkkejä siitä, että kaupungistumisen vastapainoksi on muodostunut muuttoliikettä myös toiseen suuntaan ja ulkomailtakin on palannut perheitä Suomeen turvallisempaan ympäristöön. Etätyö on osoittautunut monissa töissä toimivaksi ja tehokkaaksi ja se on lisäksi helpottanut monien perheiden arkea, kun työmatkoihin käytetty aika säästyy muille asioille. Toki monet jo kaipaavat työyhteisöä ja aitoja kohtaamisia, eikä etätyö suinkaan sovellu kaikkiin töihin. Jatkossa ratkaisu voisikin olla jonkinlainen hybridimalli, jossa etätyön osuus lisääntyisi merkittävästi. Kun digiloikka on nyt otettu, niin paluuta entiseen ei ole. Yhteiskunta ja kunnatkin voisivat edesauttaa ihmisten monipaikkaisuutta lainsäädännöllisin ja kaavoituksellisin keinoin.

Maaseudun merkitys energian, puun ja ruuan lähteenä on kiistaton, mutta kukoistava maaseutu tarvitsee myös muita elinkeinoja. Yksi perusedellytys on toimivat tietoliikenneyhteydet. Niiden osalta tilanne onkin parantunut koko ajan ja Pohjois-Satakunta on tässä suhteessa aivan valtakunnan kärkeä. Toimitiloja ja asuntoja on tarjolla kohtuuhintaan ja yrittäjille tai sellaisiksi aikoville on tarjolla laadukkaita neuvonta- ja rahoituspalveluita.  Nyt pitäisi hyödyntää syntynyt vetovoima ja houkutella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksiä ja työntekijöitä maaseudulle. Esim. monet asiantuntijatyöt ja luovat ammatit ovat täysin paikasta riippumattomia, mutta myös tuotannollista toimintaa kannattaa tavoitella. Seutukaupunkien laadukas harrastustarjonta ja sujuva arki olisi tuotteistettava ihmisiä houkuttelevaksi brändiksi.

Maaseutu on tulevaisuudessa osa ratkaisua, kun ihmiskunta taistelee ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ehtymistä vastaan. Meidän ei tarvitse välttämättä palata ajassa sataa vuotta taakse päin ja luopua kaikista mukavuuksista. Sen sijaan on otettava käyttöön uusiutuvat energialähteet tuotannossa, asumisessa ja liikkumisessa, muutettava kulutustottumuksia kiertotalouden ja elämysten kuluttamisen suuntaan ja suosittava enemmän lähellä tuotettua. Näissä kaikissa maaseudulla on tarjottavana ratkaisuja. Myös hiilinielut sijaitsevat maaseudulla ja niitä voidaan edelleen lisätä sopivilla kannustimilla.

Julkisessa keskustelussa maaseutu ja sen elinkeinot eivät kuitenkaan usein saa kovin suurta kiitosta. Tuntuu siltä, että suuri osa väestöstä on vieraantunut maaseudun todellisuudesta ja että muualla tiedetään paremmin, miten maalla pitäisi olla ja elää. Vastakkainasettelu on kuitenkin täysin turhaa, eikä se vie asioita eteenpäin. Nyt tarvittaisiin tasapuolista, kaikki alueet ja ihmisryhmät huomioon ottavaa politiikkaa, että Suomi saadaan koronan jälkeen taas jaloilleen. Kun yhteiskunta siirtyy vähitellen fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen, niin maaseudun vahvuudet voidaan ottaa käyttöön. Tulevaisuudessa halpa hinta ei ole enää ainoa kriteeri tuotteta ostettaessa, vaan laadusta ja kestävyydestä ollaan valmiita maksamaan. Suurin virhe olisi ajaa oma alkutuotanto ja sen myötä koko elävä maaseutu alas, kun ruuantuotannon edellytykset heikkenevät monissa osissa maailmaa ja väestö samanaikaisesti kasvaa.

Kartta%20Leader%20Pohjois-Satakunta.jpg

Pohjois-Satakunnassa mietitään parhaillaan, miten tulevan seitsenvuotiskauden aikana alueelle EU:n maaseuturahaston kautta saatavat varat olisi järkevää kohdentaa. Osa noista rahoista kanavoidaan Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoiman paikallisen kehittämisohjelman kautta. Ensi vuoden aikana valmistuva vuosia 2021-2027 koskeva ohjelma antaa raamit, joiden mukaan  Leader-hallitus päättää rahojen jaosta.

Varsinainen ohjelman toteutus tapahtuu yrityksissä, yhdistyksissä, kunnissa ja oppilaitoksissa innostuneiden ja sitoutuneiden ihmisten toimesta. Alueen asukkaita ja yhteisöjä osallistetaan lähiaikoina kehittämisohjelman laatimiseen niin, että valittavat painopisteet vastaisivat mahdollisimman hyvin alueen tarpeita.  Jokainen voi tuoda oman panoksensa kotiseudun ja oman lähiympäristönsä kehittämiseen.

Blogikynäilijänä toimi Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja 

perjantai, 11. syyskuu 2020

Mitä hyötyä Euroopan Unionista ?

 

Tänään 11.09.2020  yli 500 miljoonaa eurooppalaista elää rauhassa ja vapaudessa – ja tämä on EU:n ansiota. Monelle meistä 11.09.2001 on jäänyt mieleen päivänä, jolloin ehkä kyseenalaistimme turvallisuudentunteemme. Mekin täällä Euroopassa päädyimme mukaan konfliktiin jälkiseurauksineen. Maailma ei enää ollut sama. Eurooppalainen terrorisminvastainen yhteistyö tehostui tämän jälkeen ja on ennaltaehkäissyt monta  vastaavaa "11.09"-päivämäärää.

Eurooppa on ollut vuosisatoja suurien sotien taistelutannerta. Maailmassa on joka hetki käynnissä keskimäärin 40 eri aseellista konfliktia ja näissä menehtyy joka vuosi vähintään 170 000 ihmistä. Yhtä vakaata ja pitkää rauhan periodia emme todennäköisesti ole nykyisen Euroopan alueella koskaan kokeneet. Meillä on ollut rauha jo yli 70 vuotta! Osaammeko arvostaa sitä?

Omat isoisäni taistelivat toisessa maailmansodassa eturintamalla itsenäisyyden ja rauhan puolesta. Isoisäni eivät sodasta halunneet paljon puhua, mutta toiveena heillä oli " ei enää koskaan”.  Italiassa nuorempana asuessani ihmettelin sikäläistä rauhankasvatuksen määrää ja sitä kuinka miltei kaikissa juhlapuheissa ja tilaisuuksissa muistettiin korostaa rauhan merkitystä. Asia, joka  omassa kotimaassa rajautui silloin lähes ainoastaan itsenäisyyspäivään. Miten voimme pitää rauhaa itsestäänselvyytenä? Toki Italian ja Suomen sotakokemukset ja historia ovat erilaisia, mutta varmasti kansakunnille kovia kokemuksia.

Historia toistuu sykleittäin, kun kärsimykset unohtuvat sukupolvien myötä.  Nyt, jos koskaan on aika muistaa, että Euroopan Unioni on lähihistorian onnistunein rauhanprojekti.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuonna 1952 oli ensimmäinen askel eurooppalaisessa rauhanprosessissa ja lähentymisessä. Tämän  jälkeen vuonna 1957 tehtiin Rooman sopimukset, jotka merkitsivät Euroopan rauhanprojektin alkua. Ranskan ulkoministeriä Robert Schumania pidetään  Euroopan Unionin isänä – 9.5.1950 hän tiivisti Eurooppa-ajatuksen sanoiksi : Euroopan valtiot olisi sidottava rauhaa palvelevaan yhteisöön taloudellisesti niin vahvoin sitein, että niiden välinen sota ei ole enää mahdollinen.

70 vuodessa maailma on muuttunut jo monesti. Elämme paraikaa toisen maailmansodan jälkeen suurinta kriisiä  koronapandemian muodossa.  Koronapandemiaa voimme verrata lähes sotatilanteeseen, niin syvälle ja moninaisesti ulottuvat  vaikutukset tällä poikkeustilanteella on. Tämäkin on voitettavissa vain yhteistyöllä ja yhdessä. Taloudellinen aspekti ja yhteistyö on yksi kantavista teemoista koronaviruksen vaikutusten minimoinnissa. Suomi on pieni, vientisuuntautunut talous ja suurimmat kauppakumppanimme ovat juuri Euroopan Unionin alueella. Mikäli muilla mailla menee huonosti – se heijastuu väjäämättä myös meidän omaan taloudelliseen hyvinvointiimme.  Globalisoituvassa maailmassa emme voi ajatella olevamme umpiossa, johon maailman tapahtumat eivät vaikuta.

Suomi on ollut 25 vuotta Euroopan Unionin jäsenmaana. Euroopan Unioniin kuuluminen on kasvattanut talouttamme ja vaikuttanut positiivisesti myös arvostukseemme maailmalla. Meillä on pientä maatamme suurempi  rooli kansainvälisellä kentällä Euroopan Unioniin kuulumisen ansiosta. Positiivisesta tunnettuudesta on aina hyötyä! Hyödyt eivät rajaudu tunnettuuteen vaan aivan jokapäiväisessä elämässämme on paljon asioita, jotka nivoutuvat yhteiseen eurooppalaisuuteen! Todennäköisesti myös sinä luet tätä tarinaa ehkäpä kännykästäsi, joka käyttää Euroopan Unionin mahdollistamia sijainti- ja satelliittipalveluja monessa toiminnassaan, joista yhtenä tuoreimpina koronavilkku.

#SOTEU

Lisälukemista EU:n vaikutuksista eri alolla:

https://ec.europa.eu/finland/sites/finland/files/eu60_fi.pdf

 

2020_SOTEU__twitter%20card_FI6.jpg

keskiviikko, 22. huhtikuu 2020

EU mahdollistaja?

EU on osa omaa arkea, eikä sitä ehkä enää tule edes ajatelleeksi. Minulle EU on mahdollistanut kansainvälisyyden, työn, uusia verkostoja ja ystäviä.

Työreissu vei minut viime syksynä Brysseliin ja siellä komissiota kiertäessä, opas muistutti, että Euroopan Unionin perustehtävä on rauhan turvaaminen. Se pisti ajattelemaan. Olinko sitä koskaan kuullut tai sitten olin sen sivuuttanut täysin? Säädökset ja suositukset tiesin, kuten kurkun käyryys. Maailmalla vellovien epävarmuuksien takia, olisi hyvä välillä kuulla tuosta perustehtävästä, rauhasta.

Muutenkin työreissu EU:n komissioon ja parlamenttiin oli silmiä avaava. Luulin tietäväni paljon EU:sta ja päätöksenteosta siellä, mutta oma tietämyshän oli pintaraapaisu.

Itselle EU on aina ollut mahdollistaja. Opiskelu-aikana kansainvälisyyden mahdollistaja vaihto-opiskelun kautta ja myöhemmin työssäni Erasmus-hankkeessa projektipäällikkönä.  Eri rahastot, kuten EAKR, Euroopan aluekehitysrahasto ja ESR, Euroopan sosiaalirahasto, tulivat tutuiksi 6Aika-hankeessa ja nyt EU:n maaseuturahasto Leader-toiminnassa. Mutta onko ne mitään konkreettista? Hankebyrokratiaa ja tuntikirjanpitoa?

On ollut hieno lukea selvityksiä, jotka kertovat Suomen olevan yksi EU:n kärkimaista Leader-toiminnan toteuttamisessa.  Yhdessä tekemisen kautta Leader-toiminnasta on tullut vahvaa, koska se kattaa koko Suomen. Leader-ryhmät ovat verkostoituneet keskenään, kuntien, niiden asukkaiden sekä viranomaistahojen kanssa. Verkostot yltävät kansainvälisillekin vesille, sillä suomalaiset Leader-ryhmät tekevät aktiivisesti yhteistyötä niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.

Johanna%20Tredu%20Erasmus.jpg

Johanna Veijanen esittelemässä Leaderia Tredun kansainvälisille vaihto-opiskelijoille ja kyselemässä, mitä maaseudusta tuleekaan mieleen?


Toimintaa

Ehkä merkittävintä Leader-toiminnassa on kehittäminen. Alhaalta ylöspäin kehittäminen on Leader-toiminnan perusta. Se perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Leader-ryhmien laatimat paikallisen kehittämisen strategiat kattavat kaikki maaseutuelämän puolet ja se mahdollistaa palvelujen ja yritysten kasvun.

Hieno yritystarina löytyy Kihniöstä, maalivahdin maskeja valmistavasta Wall Mask:sta. Leader-ryhmä Pohjois-Satakunta myönsi yritykselle maaseudun yritysrahoitusta, jolla luotiin uusia tuotemalleja, otettiin käyttöön uusia materiaaleja sekä tehostettiin tuotantoa. Työtä myös automatisoitiin robotin avulla. Hanke mahdollisti kasvun vientimarkkinoilla.

Merkityksellistä toimintaa yrityksen ja alueen elinvoiman varmistamiseksi.

Vahvasti vaikuttavaa

Leader-toiminnan yhteydessä puhutaan myös paljon vaikuttavuudesta. Samalla kun puhutaan vaikuttavuudesta, puhutaan myös mittareista ja tuloksista. Mutta kuinka mitataan hyvinvointia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka näkyvät vuosien päästä? Talkootunnit on helppo kirjata, mutta kuinka mitata yhdessä tekemisen sosiaaliset vaikutukset?

Useat Leader-hankkeet ovat olleet avaimina johonkin uuteen. On ollut mahtavaa huomata, että ihmisten ideat ja innostus on poikinut hankkeen kautta jotain pysyvää tai uutta. Toivottavasti nyt kyläyhdistykset, jotka ovat innokkaasti rakentaneet ja yhdessä puurtaneet hyvien nettiyhteyksien vuoksi, voivat olla tyytyväisiä omiin ponnistuksiin! Laajakaista-hankkeiden merkitys varmasti korostuu poikkeusaikana.

Hankkeiden kautta on mahdollistettu kokeilut ja avaukset, vaikka hankkeet olisivatkin rahallisesti pieniä. On tehty kulttuurihistoriallisesti merkittävää toimintaa, kuten Ikaalisten kansallispuku -hanke, joka luo ja vahvistaa paikallisia perinnekäsityön taitoja ja perinnetietoisuutta. Tai isommat hankkeet kuten Tevapirtin metsästysmajan kunnostushanke, joka on vaatinut aikaa ja rahaa. Siitä ei ole vain metsästäjille paikka jahtikaudeksi, vaan siitä on tullut koko kylän juhlatalo ja koulun luonto-oppimisen paikka. Hankkeet ovat synnyttänyt oikeasti vaikuttavaa toimintaa. Ainakin ne ovat vaikuttaneet minut!

On ollut hieno huomata, että Leader-hankkeet tulevat oikeasti tarpeeseen. Ei tehdä kehittämishanketta hankkeen vuoksi, vaan tarkoituksena on saada aikaan jotain uutta ja konkreettista maaseudun parhaaksi. Tulevaisuus ei olekaan vain Smartcity-keskuksissa vaan älykkäissä kylissä! Leader-toiminta on oikeasti oman paikkakunnan kehittämistä yhdessä asukkaiden voimin.

Kirjoittaja on Pirkanmaan Leader-ryhmien tiedottaja, Johanna Veijanen, viestinnän kehittämishankkeessa, joka on myöskin rahoitettu EU:n maaseuturahoituksesta!

maanantai, 20. tammikuu 2020

2020 - Kohti vihreämpää Eurooppaa

Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos tulee mietittyä tavanomaistakin enemmän näin uuden vuosikymmenen alkumetreillä. Euroopan unioni on siirtynyt joullukuun alussa  2019 työhön ja toimiin ryhtyneen Ursula Von Der Leyerin uuden komission myötä vihreän transition vaiheeseen. 

Askelia vihreämpään suuntaan oli jo otettu edellisen komission toimesta, mutta herääminen ilmastonmuutoksen uhkakuviin on nyt huimasti vauhdittanut ajatusta Euroopasta arvoiltaan vihreimpänä maanosana ja samalla mallina muille. - Pyrkimyksenä on luoda Euroopasta  kokonaan ilmastoneutraali  maanosa 2050 mennessä. Euroopan unionin suurena haasteena tulee olemaan se, miten tasa-arvoisesti siirtyä  toteuttamaan ympäristöystävällisempiä ja hiilineutraalimpia sekä kestävämpiä vaihtoehtoja, koska unioniin kuuluvien valtioiden taloudelliset  lähtökohdat ovat niin erilaiset. 

Euroopan unionin  tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron eli 1000 miljardin euron investoinnit ilmastoneutraaliuden edistämiseksi. Kaikkien EU-maiden ja toimialojen on annettava oma panoksensa siirtymän toteuttamiseen, mutta haasteiden suuruusluokka vaihtelee. Joillakin alueilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näille alueille tarjotaan uuden järjestelyn, eli ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, avulla räätälöityä taloudellista ja käytännön tukea tarvittavien investointien aikaansaamiseksi.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma täydentää  laajempaan, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (ns. ”Green Deal”) liittyviä toimenpiteitä kolmella tavalla.

1. Rahoitus: Ohjelmissa pyritään saamaan  aikaan vähintään biljoonan euron eli 1000 miljardin euron kestävät investoinnit alkavan vuosikymmenen kuluessa. EU:n budjetista suunnataan  ilmasto- ja ympäristötoimiin suurempi osuus kuin koskaan aikaisemmin sekä houkutellaan myös aikaisempaa enemmän yksityistä rahoitusta. Euroopan investointipankilla on toiminnassa keskeinen tehtävä.

2. Edellytysten luominen: Ohjelmissa luodaan kannustimia julkisille ja yksityisille investoinneille ja suunnataan investointeja kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin. EU avustaa sijoittajia tässä nostamalla kestävät rahoituskohteet rahoitusjärjestelmän ytimeen ja  edesauttaa kestäviä julkisia investointeja kannustamalla julkista sektoria vihreää kehitystä tukevaan budjetointiin. Vihreän kehityksen ratkaisujen painottaminen julkisissa hankinnoissa ja valtiontuen myöntämisperusteiden helpottaminen alueilla, joilla siirtymä on erityisen hankala ovat myös tärkeitä kannusteita.

3. Käytännön tuki: Komissio tukee viranomaisia ja hankkeiden vetäjiä kestävyysperiaatteiden mukaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma  tuo siirtymän edellyttämää lisärahoitusta kaikille EU:n alueille. Siirtymän kannalta vaikeimmassa asemassa oleville alueille tarkoitettu ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi taas on keskeinen tapa varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin  avulla  on tarkoitus tarjota kohdennettua lisätukea, jotta kaudella 2021–2027 saadaan investoitua vähintään 100 miljardia euroa niillä alueilla, joilla siirtymän yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat. Mekanismin avulla rahoitetaan muuanmuassa  investointeja, joilla autetaan fossiilisten polttoaineiden arvoketjuista riippuvaisia työntekijöitä ja yhteisöjä. Ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen tulee olemaan luonnollisesti haasteellista, mutta seuraamalla tiiviisti toimien edistymistä kohti tavoitteita sekä tarvittavia korjausliikkeitä tehden on mahdollista onnistua! Muutokseen vaaditaan kuitenkin meidän kaikkien panostus! Kannattaa miettiä, mitä voisi omassa elämässään erilaiisilla valinnoilla "vihertää" enemmän!

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_19_6714 ja https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/qanda_20_24

   Kaaviossa havainnollistettu miten 1000 miljardin Euron rahoitus kerätään.

Blogiin.jpg