tiistai, 17. elokuu 2021

Covid-19 and its effect on everyday life in Germany

Snapchat-521970671.jpg

Photo: Judith and sisters in home village

The pandemic seems to be a never-ending topic for every single country and today I want to share my experiences about how the pandemic affects Germany, especially the politics and my personal experiences. My name is Judith, I am 20 years old and I live in a small village near Cloppenburg, lower saxony, Germany. Personally, I would say the German government had pretty strict restrictions from the beginning up to now. Back in March 2020 I was in school when the announcement came that from now on schools will be closed and we would have to stay home. I currently am in a three-year traineeship to work in a local government as a so called “Verwaltungsfachangestellte”. Therefore, instead of studying from home I went to work. Everyone who had the possibilities and was not an essential worker had to stay at home and work from there, which hit families with smaller homes and less technical equipment the hardest. Another point is that German schools aren’t as digitalized as schools in other countries which made it even more difficult in the beginning. At my office they decided to introduce a shift-system which divided every team into two and made them work one week from home and the other one in the office. This provided one team to always be able to work even if someone would become Covid-19 and the entire team had to stay at home. In most other workplaces they did the same or something similar.

DSCN1666-768x576.jpg

Photo: Lodbergens old school

When it comes to restrictions, I feel like most countries agreed and choose similar or the same ways to slow down the pandemic. A problem in Germany has been that within Germany there have been several different rules in every federal state. At one point some federal states allowed gatherings with 10 people while others still sticked to only one person. This caused extreme confusion for most people and made a lot of them angry. Therefore, the consensus of the German government was missing, which caused disbelieve from the citizens. Another thing that went wrong has been the dealing with the vaccination. For better understanding there needs to be said that meeting people was not really allowed and the restrictions have been quite difficult. For example, there has been a time you were only allowed to meet two people from another household but not more than ten overall. This means the two people visiting you were meeting maybe four people but you were meeting only two. That restriction has been confusing for many people because you never knew how many people you were allowed to meet and at which point it turned illegal. To make it even more complicated children younger than 12 didn’t counted. Now back to the vaccination problem. At a time, people weren’t able to get a vaccination, even though they wanted to get vaccinated, the government decided to not count people that have had Covid or are fully vaccinated when it comes to meeting people. The problem with that is that people who maybe haven’t followed the rules and got Covid now had even more rights and possibilities to live their life like normal than the people who always followed the rules and stayed healthy. This made people not only mad but also frustrated and the believe in the government faded even more. Furthermore, it went public that some politicians made money out of deals to sell masks back when there haven’t been enough. So, in march when everyone needed a mask politicians helped companies to get orders from government institutions and got a ton of money out of that. Clearly many things went wrong and the believe in the current parties dropped significantly. But on top of that a lot is going on in politics because in September there is going to be an election for new parties at federal level. This causes a lot of drama in general, even when there isn’t a pandemic going on, but also many promises of each party in order to become more votes. As a result, the German politics is quite agitated at the moment.

CIMG0809-768x576.jpg

Photo: Lodbergens Glockenturm (bell tower)

Last but least I wanted to share my personal experience with the pandemic. I personally haven’t had Covid-19 or knew someone close that had it with very intense symptoms. In addition to that, I live on the country side close to the nature with a big garden, which always gave me the possibility to leave my house and just go for a walk. Therefore, the pandemic hasn’t been that bad for me and actually gave me the chance to slow down my life especially in the first proper lockdown. Also, I was able to take time for my family because we all have been more at home than before and didn’t have to rush from one appointment to another. So, for me at first it was quite nice to not have any stress and to play lots of card games with my family. Nevertheless, after some month I started to really miss going out, seeing my friends and enjoying life the way I knew it. But I think by know we all do, right?

 

 

tiistai, 10. elokuu 2021

Mitä kuuluu Italiaan ?


Emme ole juuri käyneet ulkomailla puoleentoista vuoteen. Muu Eurooppa tuntuu välillä kovin kaukaiselta. Niinpä osana Rahkolan kesä -kulttuuritapahtumaa Ikaalisissa meillä oli mahdollisuus tehdä pieni matkaa Italiaan Udineen rouva MaryAnn McCoyn kanssa. Keskustelutilaisuuden järjestämistä tuki Europe Direct Pohjois-Satakunta.

Kesäisenä iltapäivänä hän avasi Rahkolan Väentuvassa näkymiä elämään Euroopan toisella laidalla Euroopan jalkapallomestareiden maassa. Viimeiset puolitoista vuotta ovat kohdelleet Italiaa kovalla kädellä, mutta nyt asiat menevät parempaan suuntaan.


IMG_20210729_172916.jpg

MaryAnn McCoyn (oik.) mukaan Udine on tärkeä solmukohta Itävallan ja Slovenian suuntaan, kuulijoina ikaalilaiset Minna Lähteenmäki ja Elusa Kiiveri



Korona on kurittanut kovin Italiaa

-Korona on kohdellut Italian alueita eri tavoin. Milanon ympäristössä Lombardiassa tilanne oli pahin. Udine, kotikaupunkini, ja Friuli – Venetsia Giulian maakunta on päässyt vähän helpommalla panepidemian aikana. Pahimmillaan meilläkin sairaalat olivat täynnä ja olimme pitkään lukittuja koteihimme.

-Silloin vain yksi perheenjäsen kerrallaan sai poistua talosta kerran päivässä lähinnä kauppaan ja muille asioille. Maskia oli pakko käyttää 400 eurona sakon uhalla. Tunnen itse kymmenen viime talvena koronaan menehtynyttä, MaryAnn McCoy suree.

Voi sanoa, että Italiaan verrattuna Ikaalisissa ja Pohjois-Satakunnassa on selvitty koronasta huomattavasti vähemmin vahingoin.

-Minun silmissäni Suomi ja Ikaalinen näyttävät pärjänneen todella hyvin, voisi sanoa teidän eläneen lintukodossa, hän iloitsee.

-Koronasta huolimatta olemme kuitenkin koittaneet aina auttaa myös maahanmuuttajia, joita meillä rajamaakuntana riittää aina vain enemmän itäisen EU:n kautta. Olemme nyt myös hyvin valmistautuneita koronan hoitoon ja valmiustaso on hyvä, jos uusia aaltoja tulee, rouva McCoy luottaa.

 

IMG_20210729_170346.jpg



Talous elpyy, mutta hitaasti

Italian talous on kärsinyt panepidemiasta EU-maista ehkä pahimmin.

-Koronan vaikutukset tuntuvat meillä pitkään. Monet pienet perheyritykset ovat menneet nurin eivätkä enää palaa liiketoimintaan. Vaikka valtio on meilläkin tukenut yrityksiä, niin silti työttömyys on suurempi kuin ennen koronaa. Pahimmin aloista ovat kärsineet matkailu, ravintolat ja tapahtumateollisuus. Esim. museot ja teatterit ovat avautuneet uudelleen vasta vähitellen tänä kesänä. Sillä saralla tapahtuu myös vielä hyvin vähän, rouva McCoy huokaisee.

-Italiassa arvostamme muun EU:n tukea. Se alkaa myös vähitellen näkyä. Talous elpyy ja EU:n tuki on löytämässä perille. Toivon, että EU:n tuki uudistaa Italiaa ja sitä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, koulutuksen ja pienten yritysten kehittämiseen.



Koulutus tuo meidät yhteen

MaryAnn McCoy on käynyt Ikaalisten lomallaan tutustumassa aivan uuteen lukioon sekä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen.  Hän on käynyt ahkerasti  keskusteluja paikallisten opettajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista.

-Olin vaikuttanut korkeasta teknisestä tasosta ja siitä, miten opiskelijoilla on sitä Suomessa käytössään. Meillä Italiassa digiloikka on vielä kesken. Pidän suomalaisesta opetuksesta, koska siinä yhdistyvät “hitech” teknologia ja hyvät vanhat opettamisen käytännöt kuten näin mm. Ikaalisten taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksessa.

-Italiasta voisimme vastavuoroisesti tarjota osaamistamme ja kokemuksiamme mm. erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa. Tässä olemme keränneet paljon kokemusta korona-aikana.

- Voisimme oppia paljon toisiltamme, MaryAnn McCoy toivoo.

Rahkolan%20logo%20keltainen.jpg
 

Rahkolan kesä on yli 30 ikaalilaistoimijan talkootyönä rakentama kulttuuritapahtumien sikermä kestäen kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun. 

Teksti ja kuvat: VTM Juhana Tuomola, Ikaalinen

keskiviikko, 30. kesäkuu 2021

Kesäterveiset ruokaketjun kehittäjältä!

Ruokaketjua kehittämässä

Satakunta on ruokamaakunta. Sen vahvuuksia ovat monipuolinen alkutuotanto, liki 230 jalostavaa yritystä sekä aktiiviset kehittäjät. Toki ruokamaakunnaksi julistaa itsensä liki jokainen maakunta, mutta nostaisin tässä esiin tekijän, jossa satakuntalainen osaaminen on kärkikastia. Plattform för Matriket Österbotten 2019–2021 -hankkeen raportissa Matriket – kohti ruoka-alan kehittämisalustaa kiteytetään varsin mainiosti: “Suomalaisten ruoka-alueiden kehittämisessä hankkeilla on merkittävä rooli. Käytännössä kehittämistoimintojen koordinaatio ja alan toimijoiden verkottaminen toteutuvat hankkeiden kautta.”

Ruokaketjun keskeinen kehittäjäorganisaatio Satafood on ollut mukana yli sadassa ruokaketjun eri kehittämishankkeessa. Tämä jos jokin antaa vahvan pohjan tämän päivän toimintaan ruokaketjun kehittämisessä.

Ruokaketjun kehittämishankkeissa keskeistä viestinnällinen ja toiminnallinen yhteistyö

Suomalainen työelämä on alasta riippumatta hankkeiden täyttämä, eikä yksittäinen hanke välttämättä aina erotu muista. Ruokaketjun kehittäminen, tai tarkemmin ruokaketjun kehittämishanke, saattaa kuulostaa korkealentoiselta. Skeptisyys hankkeita kohtaan on sallittua, sillä pysyvät ja konkreettiset tulokset eivät aina välttämättä avaudu isolle yleisölle. Hankkeissa on näet aina omat kohderyhmänsä ja hyödynsaajansa. Ruokaketjun kehittämisessä näitä kohderyhmiä ovat tuottajat, teollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttajat.

Entä sitten ne korkealentoiset tavoitteet? Ruokaketjua ei kehitetä tai hankkeita toteuteta niiden toteuttamisen riemusta. Kehittämistyötä tehdään kohderyhmää ja hyödynsaajia palvellen, tehden oikeita ja merkityksellisiä toimenpiteitä tavoitteiden eteen. Sanahelinän alla on aina konkreettinen tavoite, johon pyritään budjetin ja ajan raameissa. Useimmiten juuri korkealentoiset visiot ja tavoitteet ovat syy siihen, miten hankkeissa on saatu aikaan pysyviä ja konkreettisia tuloksia.

 

Sikses parasta

Satakuntalaisin silmin (toki vastaan satakuntalaista mentaliteettia) nyt on paikallaan henkselien paukuttelu. Satakuntalainen lähiruoka on tuotu kuluttajien lautasille sekä maakuntatasolla että valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Satakunnassa toimii useita elintarvikealan kärkiyrityksiä siipikarjan, kasvisten ja sokerin jalostuksessa sekä valtakunnallisesti merkittäviä lihan- ja kalanjalostajia, leipomoita ja kasvihuonetuottajia. Maakunnassa on myös monipuolinen juomateollisuus osana elintarviketeollisuutta.

sikses_tuottajat_tekstill%C3%A4%20%281%2

 

Kuulostaako Sikses parasta tutulta? Sikses parasta työtä lähiruoan brändäyksen ja tunnettuuden lisäämiseen eteen hankkeilla on tehty Satakunnassa, Suomen ruoka-aitassa, jo liki kymmenen vuoden ajan. Tätä timanttista yhteistyötä on ollut tekemässä Satafoodin lisäksi Pyhäjärvi-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi. Satakuntalaisen lähiruoan tuotantoa pellolta pöytään on ollut mukana tukemassa Satakunnan ELY-keskus.

 

Anna_tuuli_Marko.jpg

Kehittämistyön ytimessä on Sikses parasta -työryhmä: Anna Kari (ProAgria Länsi-Suomi), Marko Jori (Pyhäjärvi-insituutti) ja Tuuli Pirttikoski (Satafood Kehittämisyhdistys).

 

Lähiruoan kehittämistyö on vuosien mittaan pitänyt sisällään monenlaisia viestinnällisiä toimenpiteitä yhteistyössä koko ruokaketjun kanssa.  Henkilöt, tarinat ja taustat pellonreunalta, jalostavien yritysten tulevaisuuteen katsovat innovaatiot ja investoinnit, ammattikeittiöiden maan korkein lähiruoan käyttöprosentti, oppilaitosyhteistyö, kaupparyhmien innostus lähiruokaan ja kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan – kaikki tämä määrätietoisella kehittämistyöllä hyödynsaajia palvellen.

Orpo.jpg

Satakuntalaista ruokaketjua on esitelty eduskunnassa jo muutamaan otteeseen – ja jatkoa on luvassa! Kuvassa Jari Myllykoski ja Petteri Orpo Härkälän Puutarhan omistajien Mikko ja Piia Härkälän kanssa vuoden 2017 tapahtumassa. (Kuva: Aaron Kallinen)

 

Yhteistyö ja verkostoituminen luovat vahvan pohjan kehittämistyölle, joka sisältää myös korkealentoisia visioita ja tavoitteita. Sikses parasta -hankkeissa satakuntalaista ruoantuotantoa on brändätty kasvattamalla näkyvyyttä. Nykyisin, vastuullisuusteeman ollessa ruoantuotannon ”kuuma peruna”, korostetaan hankkeessa maakunnan kestävää ja vastuullista ruoantuotantoa.

 

 

mattilanmtila6d.jpg

Synergiaa syntyy vuorovaikutuksessa ruokaketjun toimijoiden kanssa. Huittislaiselle Mattilan Marjatilalle tärkeitä arvoja ovat laatu, asiakaslähtöisyys ja maku. Ne ohjaavat toimintaa ja näiden arvojen perusteella myös tilan yhteistyökumppanit ovat valikoituneet.

 

Sikses_Tuuli-27.jpg

Sikses parhain ja maukkain kesäterveisin,

Tuuli Pirttikoski

Hankeasiantuntija

Satafood Kehittämisyhdistys ry

 

Ps. Tutustu monikanavaiseen viestintäämme:

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -verkkosivut

Facebook: Satakunnasta – Sikses parasta

Instagram: siksesparasta

Twitter: Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa

torstai, 22. huhtikuu 2021

Tulevaisuus on käsissämme! - Nyt on aika vaikuttaa!

Itukuva%202021%20EU.jpg

 

Nyt on oikea aika tehdä tulevaisuutta! Digitaaliset vaikuttamismahdollisuudet tarjoavat ennennäkemättömän mahdollisuuden demokratian edistämiseen parhaimmassa tapauksessa! Euroopan unioni on maailman demokraattisin yhteisö ja alue, mikä heijastuu myös nykyisen komission 18.04.2021 lanseeraaman digitaalisen tulevaisuusfoorumin  futureu.europe.eu muodossa.

Olethan myös itse EU:n ytimessä ja osallistut – vaikuta asioihin ja tuo esiin näkökulmia, koska Euroopan Unioni on ihmisten tekemä ja koko yhteisön kansalaisten  hyväksi siellä myös tehdään työtä! Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tavoite on edistää kansalaisten osallisuutta unionin toimintaan.

”Kansalaisten on oltava kaiken EU:n toiminnan keskiössä. Tämän vuoksi toivon, että kaikki eurooppalaiset osallistuvat aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja ottavat keskeisen roolin Euroopan unionin painopisteiden määrittämisessä. Tämä vahvistaa luottamusta EU:n toimielinten ja kansalaisten välillä.”
- Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja

 

Monesti lukee tai kuulee mielipiteitä siitä, että  Euroopan Unionin asiat eivät kosketa mitenkään minua tai EU on kaukana omasta arjesta. Monesti on kyse siitä, että ei pysähdytä miettimään missä kaikessa  peruselämään liittyvissä asioissa Euroopan Unioni on omassa arjessa läsnä.

Tietokaan ei aina vaan välity! Kouluruokailujen maitotarjoilusta aina ajamani auton turvavälineistön kautta oman puhelimen päivittäiseen toimintaan  (kiitos Galileo-järjestelmän) lienevät muutamia asioita, joilla on näkyvät ja vaikuttavat, mutta joiden alkuperästä ei välttämättä ole tietoa. Käytämme tuotteita, joiden turvallisuutta on määritelty ja parannettu Euroopan Unionin direktiivein.

Päivittäin käyttämäsi lääkkeet tai apulaitteet saattavat olla Euroopan Unionin tutkimushankkeessa kehiteltyjä. Siitepöly- ja saastumismonitorointia  tai tulvaennakointia tehdään eurooppalaisin tekniikoin. Jogurttisi teollinen fermentointiprosessi saattaa olla Eu-hankkeella terästetty. Maksat elintarvikkeistasi vähemmän, koska on EU:n tulliliitto ja  maataloustuet.  Moni yritys, jonka palveluksia käytämme on saanut EU-tukea eri muodoissa. Lista olisi oikeasti uuvuttavan pitkä.

Digitaalisuus lähentää meitä  ja kaataa erilaisia raja-aitoja. Toisaalta tiedon määrän lisääntyminen maailmassa on jo johtanut  informaatioähkyyn, jolloin vaarana on  tärkeiden ja oikeasti olennaisten perusasioiden  hautautuminen  ja unohtuminen.

Samalla disinformaatio nakertaa oikeasti myös demokratian kivijalkaa ja sama digitaalisuus antaa sillekin lisäpotkua. Sensaatiohakuisuudella ja tunteisiin vahvasti vetoavilla harhaanjohtavilla julkaisuilla on suuri muistijälki, mutta monesti niillä ajetaan myös eurooppalaisten itsensä – sinun ja minun, vastaista agendaa.

Kansalaismielipiteillä ja niiden esiin tuomisen kautta voi olla todella merkittäviä vaikutuksia koko unionia koskevissa asioissa, koska EU niin monialaisesti vaikuttaa elämäämme. Eurooppa pitää mieltää nykypäivänä yhtenä suurena kokonaisuutena ja sen vuoksi mahdollisimman monen meistä pitäisi osallistua yhteiseen hankkeeseen, kun siihen mahdollisuus annetaan!

– Nyt on siis aika osallistua, vaikuttaa ja antaa palautetta Euroopan tulevaisuusfoorumin some-alustalla!

maanantai, 8. maaliskuu 2021

Hyvää naistenpäivää! Me ansaitsemme tämän!

Mitä maailman naiset haluavat ja ansaitsevat?

Todennäköisesti monen naisen toivelistalla on parempi maailma, jossa naisilla on mahdollisuus elämään ilman väkivaltaa, mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta vapaana stigmoista ja naisiin kohdistuvista stereotypioista. Tulevaisuus, joka olisi kestävä, rauhanomainen, tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet kaikille tarjoava.

Kansainvälinen naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla. Joissakin maissa tällä päivällä on yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä!

Sosialistisissa maissa kansainvälinen naistenpäivä oli kansallinen vapaapäivä, auki olleilla työpaikoilla ja yleisesti miehet muistivat naisia ruusuilla ja järjestämällä erilaista ohjelmaa.

Joka vuosi, 8. maaliskuuta järjestetään maailmanlaajuisesti tuhansia tapahtumia, joiden tarkoitus on osoittaa kunnioitusta naisia kohtaan ja juhlia heidän saavutuksiaan.  

1996 vuodesta Yhdistyneet Kansakunnat  ovat omistaneet naistenpäivän jonkin tietyn teeman ympärille. Monet muutkin järjestöt ja tahot ovat seuranneet esimerkkiä. Vuoden 2021 teemana on naisjohtajuus.

Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista

Euroopan Unioni julkaisi juuri naistenpäivän kynnyksellä tasa-arvoraportin 2021. Raportissa on otettu kantaa erityisesti Covid19-pandemian negatiivisiin vaikutuksiin koskien naisten asemaa ja tasa-arvoa. Monissa Euroopan maissa naisiin kohdistuva kotiväkivalta on lisääntynyt surullisen paljon.  

11566219064098418080.jpg

Naisten aseman ja tasa-arvon parantuminen lisää aina hyvinvointia ja edistää hyvää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Naisten parantunut tasa-arvo heijastuu aina tuleviin sukupolviin ja heidän hyvinvointiinsa. Edistyneimmissä valtioissa on myös vahvin naisedustus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.  Nykyvauhdilla päätöksenteon tasa-arvo saavutetaan vasta 130 vuoden kuluttua! Olisiko syytä tehdä jotain? Meillä kaikilla on  tässä asiassa vaikuttamisen paikka! Muistetaan, että naisten päivä on joka päivä!

Muutama luku Yhdistyneiden kansakuntien raporteista, mikä on nykypäivän tilanne vuonna 2021:

  • Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vaarallisen abortin seurauksena vuosittain.
  • Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään.
  • Yli 50 prosentilla kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila.
  • Naisten ansiot ovat Suomessa keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Maailmanlaajuisesti palkkaero on 22 prosenttia.
  • Naisten osuus kansanedustajista on maailmanlaajuisesti vain noin neljännes.
  • Tasa-arvo johtajuuden osalta toteutuu tähänastisella vauhdilla vasta 130 vuoden kuluttua. Vain 22 maan johdossa on tällä hetkellä nainen.

Euroopan Unionin Tasa-arvoraportin 2021 löydät tästä (EN) :

https://epws.org/eu-2021-report-on-gender-equality/?fbclid=IwAR3Pb8IKa9kMq-JeCwFRrsV1iFBkS-MgNSWUeIl6bGI_wiFb-JITPm7Rwq4