maanantai, 20. tammikuu 2020

2020 - Kohti vihreämpää Eurooppaa

Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos tulee mietittyä tavanomaistakin enemmän näin uuden vuosikymmenen alkumetreillä. Euroopan unioni on siirtynyt joullukuun alussa  2019 työhön ja toimiin ryhtyneen Ursula Von Der Leyerin uuden komission myötä vihreän transition vaiheeseen. 

Askelia vihreämpään suuntaan oli jo otettu edellisen komission toimesta, mutta herääminen ilmastonmuutoksen uhkakuviin on nyt huimasti vauhdittanut ajatusta Euroopasta arvoiltaan vihreimpänä maanosana ja samalla mallina muille. - Pyrkimyksenä on luoda Euroopasta  kokonaan ilmastoneutraali  maanosa 2050 mennessä. Euroopan unionin suurena haasteena tulee olemaan se, miten tasa-arvoisesti siirtyä  toteuttamaan ympäristöystävällisempiä ja hiilineutraalimpia sekä kestävämpiä vaihtoehtoja, koska unioniin kuuluvien valtioiden taloudelliset  lähtökohdat ovat niin erilaiset. 

Euroopan unionin  tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron eli 1000 miljardin euron investoinnit ilmastoneutraaliuden edistämiseksi. Kaikkien EU-maiden ja toimialojen on annettava oma panoksensa siirtymän toteuttamiseen, mutta haasteiden suuruusluokka vaihtelee. Joillakin alueilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näille alueille tarjotaan uuden järjestelyn, eli ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, avulla räätälöityä taloudellista ja käytännön tukea tarvittavien investointien aikaansaamiseksi.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma täydentää  laajempaan, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (ns. ”Green Deal”) liittyviä toimenpiteitä kolmella tavalla.

1. Rahoitus: Ohjelmissa pyritään saamaan  aikaan vähintään biljoonan euron eli 1000 miljardin euron kestävät investoinnit alkavan vuosikymmenen kuluessa. EU:n budjetista suunnataan  ilmasto- ja ympäristötoimiin suurempi osuus kuin koskaan aikaisemmin sekä houkutellaan myös aikaisempaa enemmän yksityistä rahoitusta. Euroopan investointipankilla on toiminnassa keskeinen tehtävä.

2. Edellytysten luominen: Ohjelmissa luodaan kannustimia julkisille ja yksityisille investoinneille ja suunnataan investointeja kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin. EU avustaa sijoittajia tässä nostamalla kestävät rahoituskohteet rahoitusjärjestelmän ytimeen ja  edesauttaa kestäviä julkisia investointeja kannustamalla julkista sektoria vihreää kehitystä tukevaan budjetointiin. Vihreän kehityksen ratkaisujen painottaminen julkisissa hankinnoissa ja valtiontuen myöntämisperusteiden helpottaminen alueilla, joilla siirtymä on erityisen hankala ovat myös tärkeitä kannusteita.

3. Käytännön tuki: Komissio tukee viranomaisia ja hankkeiden vetäjiä kestävyysperiaatteiden mukaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma  tuo siirtymän edellyttämää lisärahoitusta kaikille EU:n alueille. Siirtymän kannalta vaikeimmassa asemassa oleville alueille tarkoitettu ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi taas on keskeinen tapa varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin  avulla  on tarkoitus tarjota kohdennettua lisätukea, jotta kaudella 2021–2027 saadaan investoitua vähintään 100 miljardia euroa niillä alueilla, joilla siirtymän yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat. Mekanismin avulla rahoitetaan muuanmuassa  investointeja, joilla autetaan fossiilisten polttoaineiden arvoketjuista riippuvaisia työntekijöitä ja yhteisöjä. Ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen tulee olemaan luonnollisesti haasteellista, mutta seuraamalla tiiviisti toimien edistymistä kohti tavoitteita sekä tarvittavia korjausliikkeitä tehden on mahdollista onnistua! Muutokseen vaaditaan kuitenkin meidän kaikkien panostus! Kannattaa miettiä, mitä voisi omassa elämässään erilaiisilla valinnoilla "vihertää" enemmän!

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_19_6714 ja https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/qanda_20_24

   Kaaviossa havainnollistettu miten 1000 miljardin Euron rahoitus kerätään.

Blogiin.jpg

maanantai, 18. maaliskuu 2019

Observing the Finnish educational system in Satakunta

I am an Italian high school teacher, Tiziana Micheletti. I teach Spanish in several classes ad my students are generally sixteen, seventeen and eighteen years old. This year I took a sabbatical and I decided to spend seven weeks (January and Februrary 2019) in Finland to observe the Finnish educational system.
 
Karvia%20Tiziana%20kuva.jpg
The inspiration came to me while reading a Europedirect weekly newsletter: there I found a project promoted by Europedirect Pohjois-Satakunta. The introduction to the project was a question: "Are you a teacher and you want to see how your european colleagues work?". From the first moment, it seemed a really interesting opportunity to me.
 
Thanks to the mediation and kindness of Krista Antila, leader of Europe Direct Pohjois-Satakunta, I could organize myself to go to Kankaanpää and be welcomed at Kankaanpään Yhteislyseo and Pohjanlinnan Koulu. In both schools I had the possibility to attend several classes. During my stay, I also had the opportunity to visit Karvia school, Ikaalinen school and Parkano school.
 
I had the opportunity of considering positive aspects and less positive aspects of the Finnish educational system. 
One positive aspect of the Finnish system is, for example, the fact of having a room for each teacher. In Italy, we have a room for every group of students and teacher must run from one room to another. The rooms are often on different floors of the same building and we have no breaks between one lesson and another.
 
A really good aspect about the Finnish system is that in Finnish schools there's always a fifteen minutes break after every lesson. In Italy we have just a ten minutes break, once in the morning, but the morning schedule is quite long: we start school at 8 and end it at 13.15 pm and sometimes we also have lessons in the afternoon. For this reason it is difficult for the teachers to keep pupils' motivation and attention to a high level.
 
Another important aspect of the Finnish system is the ventilating and air-conditioning system in the classrooms. Keeping the air clean through changing it constantly and regularly, help students tomaintain concentration and work well. In Italy most of the schools do not have this ventilating and air-conditioning system and changing the air in the room is just possible through opening the windows. 
That's why the quality of the air in the italian classrooms is not so good and sometimes pupils feel tired or ill.
 
A very important aspect is that in Finland the amount of homework is sustainable (between half an hour and an hour a day). Students feel comfortable with their homework, they feel that they can manage it without too much effort. 
On the contrary, in Italy, students confess that they often feel overwhelmed by the huge amount of homework, even at the primary school. They often feel stressed and depressed, sometimes they decide to quit sport and musical instruments, in order to be able to prepare themselves for school.
 
One last positive aspect of the Finnish system is the fact that students can choose the courses that they want to attend during the year. Courses usually last some weeks and, at the end of them, there is a final exam to make. In case of failure, students can attend the course and the exam again. In Italy students cannot choose the subjects, they all have the same mandatory subjects, usually around ten. Courses start in September and end in June. In case of bad marks concerning more than three subjects, the student must attend the whole year again.
This have a huge emotional impact on the students.  
 
Talking about less positive aspects of the Finnish system, I can say that, in general, during the foreign languages courses, Finnish language is used very often: grammar explanations are always given in Finnish (even at a high level) and translation, of sentences or entire texts and dialogues, is still widely used. Students generally do short exercises in couples or groups, but they rarely use the foreign language in the classroom to really communicate between them or with the teacher. In Italy, following the most recent teaching methods, we avoid using our mother-tongue and using translation during the foreign language lessons. We invite the student to talk, to express themselves in the foreign language, to be creative more than being executive. Nevertheless, I can say that Finnish students have a really high level in English and they can speak very fluently outside the classroom, because they are generally really motivated. Usually they watch English television series, read books in English and sometimes have a foreign friend to talk in English with, in Internet.
Karvia%20Tiziana%20kuva%202.jpg
 
Another less positive aspect about my experience was the lack of empathy and curiosity towards my person as a teacher, in the schools I attended most of the time in KankaanpääUsually in Italy, in case of foreign visiting professor, the school teachers organize themselves to welcome the colleague and to spend some time together, outside the simple school time. Unfortunately, in seven weeks I did not have the opportunity to do anything with my Finnish colleagues. Just one person, the Spanish adults teacher, found some time to spend with me.
In general, I can say that everybody has been kind and positive to me, but no one showed special curiosity toward my culture, my country and our teaching system. I had some short pleasant moments of sociality in the teachers room of the school and I could do a short presentation about Italy in some classes, but that was all. I must confess that it has been quite deceiving. 
Usually, in the italian schools, foreign teachers visiting the country are considered like someone that have something interesting to tell, a real colleague. 
I think that empathy, solidarity and curiosity are important elements for a teaching system, so I hope that Finnish teachers can start considering this elements like essential skills for life.
 
In general I can say that this experience was enriching and unique. 
I had the opportunity to know better a country that I love. 
 
Tiziana Micheletti 
 

maanantai, 4. maaliskuu 2019

EURESin avulla Eurooppaan


Ryhm%C3%A4kuva%205.2.19.jpg

Hei,

olen Tuovisen Taina Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistosta. Toimin Satakunnan EURES-neuvojana ja toimistoni on Harjavallassa. Siitä huolimatta alueeseeni kuuluu ihan koko Satakunta!

Heräsikö kysymys ”ai mikä EURES?”. EURES tarkoittaa eurooppalaista työnvälitysjärjestelmää, EURopean Employment Services. Komissio käynnisti toiminnan vuonna 1994 edistämään Euroopan Unionin jäsenmaiden välistä työvoiman liikkuvuutta.  Tänä vuonna tulee siis 25 vuotta täyteen! Sen jälkeen mukaan ovat tulleet ETA-maat ja erillissopimuksella Sveitsi. Tällä hetkellä mukana on 32 maata. Me EURES-neuvojat olemme komission kouluttamia ja tällä hetkellä meitä on noin 1000, Suomessa noin 35. Satakuntaan saamme tämän vuoden aikana toisenkin neuvojan.

Mitä me sitten teemme? Päällimmäinen tarkoitus on auttaa muualle EURES-alueelle työhön lähtevää ja myös muualta EURES-alueelta työntekijöitä kaipaavia. Tukeaksemme toisiamme näissä tehtävissä järjestämme EURES-kollegoillemme mahdollisuuksia tutustua toistemme maihin ja alueisiin.

Helmikuun alussa, 5. – 7.2.19, saimme Satakuntaan vieraaksi EURES-neuvojia muualta Euroopasta. Olimme kutsuneet 8 maata, 6 vastasi kutsuun myöntävästi. Niinpä pääsin emännöimään kollegoja Kyprokselta, Kreikasta, Italiasta, Portugalista, Hollannista ja Irlannista.

Tiistain 5.2.19 vietimme tiiviisti Porissa. Aamupäivällä tapasimme Team Finland-koordinaattorin ja alueen yrittäjiä, iltapäivällä tutustuimme Satakunnan Ohjaamoon. Mielenkiintoisia keskusteluja käytiin molemmissa! Keskiviikkona 6.2.19 SAMK järjesti Career Day-tapahtuman Porin Kampuksella ja päivämme kului siellä. Aamupäivällä vieraat yksitellen esittelivät oman maansa työpaikkamahdollisuuksia, iltapäivällä opiskelijat ja henkilökunta pääsivät lähemmin tutustumaan vieraiden kotimaihin ständeillä.

Keskiviikon iltapäivä ja alkuilta olivat vieraiden kannalta ehkä vierailun jännittävintä aikaa. Olin ennakkoon ilmoittanut ulkoilusta ja pyytänyt ottamaan mukaan mahdollisimman lämpimät vaatteet ja jalkineet. Odotukset olivat korkealla! Suuntasimme bussilla Köyliöön ja Pispan laavulle Köyliönjärven rantaan kelkkailemaan. Henkilöille, jotka näkivät lunta tai jäisen järven ensi kertaa elämässään, oli retki ikimuistoinen. Tovin kesti ihmetellä kelkkoja ja varsinkin sitä, että mistään ei näyttänyt löytyvän virtanappulaa. Ihmetys oli suuri kun kerroin, että ihan ihmisvoimalla liikkuvat moiset vempeleet. Hauskaa oli ja perisuomalainen makkaranpaisto nuotiolla kruunasi illan. Muisteltavaa jäi pitkäksi aikaa.

kelkat.jpg

Lukijoille saattaa tulla tunne, että koko kelkkailuretki oli turhaa ajanhukkaa. Niin ei kuitenkaan ole. Kelkkailun ja makkaranpaiston lomassa tutustuimme toisiimme paremmin ja kävimme keskusteluja maidemme yhtäläisyyksistä ja eroista. Kiitos kelkkaretken, syntyi ainakin Italian ja Irlannin kanssa melko tarkat jatkosuunnitelmat. Muidenkin osallistujamaiden kanssa tulee työskentely jatkossa olemaan huomattavasti sujuvampaa. Mitä paremmin tunnen kollegoja, sitä helpommin saamme asioita sujumaan!

Torstaina, vierailun viimeisenä päivänä, vieraat kertoivat TE-toimiston väelle skypellä työvoiman tarpeesta ja –tarjonnasta omissa maissaan. Iltapäivän vietimme Huittisissa Häppeninki19-tapahtumassa esittäytymässä huittislaisille opiskelijoille.

Viime viikon aikana olen saanut vierailta lukuisia sähköposteja, joissa on kiitelty mahdollisuutta tutustua Suomeen ja suomalaisiin lähemmin. Erikoisesti kiitosta ovat saaneet erittäin fiksut nuoret, joita vieraat tapasivat. Saamme olla nuorisosta ylpeitä!

Jos tämän lyhyen jutun perusteella edes vähän innostuit asiasta, ota rohkeasti yhteyttä.  Tämä koskee myös mahdollisesta työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä. EURES-verkosto tarjoaa rekrytoinnit vaikka ”avaimet käteen” –periaatteella ja palvelumme on maksuton. Työpaikkasuomi- kielikoulutus on myös kauttamme mahdollinen. Nuoret saavat muualle EU-alueelle töihin lähtiessään mahdollisuuden komission Eka EURES työpaikka-tukeen.

EURES-kelkkailu.jpg

Palataanko asiaan?

T. Taina

taina.tuovinen(at)te-toimisto.fi puh. +358 295 045 186

keskiviikko, 23. tammikuu 2019

Vierailevan blogitähden kynästä

Kansalaiskuuleminen EU.ssa 17.12.2018

Olin yksi kuudesta suomalaisesta, jotka osallistuivat EU.n järjestämään kansalaiskuulemiseen Brysselissä. Osanottajia oli Euroopan Unionin eri jäsenmaista n. 30. Paikallaolijat edustivat hyvin eri elämänalueita ja ikäluokkia.

Päivän agendassa oli keskustelua nykytilasta eri maissa, miten nähdään EU.n tulevaisuus 2025 ja erilaisia ryhmätöitä. Learning cafessa pohdimme, mitä ongelmia eri maissa on ja miten EU.ssa nämä voitaisiin yhteisesti hoitaa paremmin. Yllätys oli itselleni, että ongelmakohdat olivat lopputulemassa hyvin samanlaisia joka puolella: maatalous, nuorten tilanne, koulutusasiat ja ilmastonmuutos ja maahanmuuttoasiat.

EDIC%20blog%20Marjo%204.jpg

EDIC%20Blog%20Marjo%205.jpg

EDIC%20Blog%20Marjo%201%202019.jpg

EU 2025 yhteenvetona todettiin, että on saatu aikaan EU-passi ja yhteinen sosiaaliturvajärjestelmä kaikkiin jäsenmaihin. Toivottiin, että jäsenmaiden yhteistyö ja yhteenkuuluvuus on tiivistä. Ilmastonmuutos on otettu huomioon ja hyväksytään erilaiset tukimuodot eri EU.n alueille. Nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen on panostettu.

Päivän lopuksi unkarilainen koulutusasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics tuli kuulemaan tuotoksiamme ja keskustelemaan kanssamme. Hän oli hyvin tyytyväinen aikaansaannoksiimme ja lupasi viedä näitä ajatuksia eteenpäin. Hän totesi: ”EU.sta puhuminen on hankalaa. Olemme liian neutraaleja, liian abstrakteja ja liian keinotekoisia” Hänen kanssaan olin samaa mieltä siitä, että jo alakoululaisille pitäisi olla koko EU.n alueella yhteinen koulutusosio, perehdytyspaketti, mistä tässä kaikessa on kysymys. Nuorille pitäisi järjestää tilaisuuksia tutustua eri maiden nuoriin ja sitä kautta lisätä yhteenkuuluvuudentunnetta ja vähentää ennakkoluuloja.

EDIC%20Blog%20Marjo%206.jpg

Vierailumme aikana Brysselissä järjestettiin myös nk. Keltaliivien mielenosoituksia. Suomalaisena tuntui välillä varsin pelottavalta liikkua savupommien ja mellakkaesteuiden valtaamassa kaupungissa, mutta onneksi Belgiassa osataan tällaiset tilanteet hoitaa varsin mallikkaasti poliisien toimesta. Joulumarkkinoilla tunnelma oli hyvin jouluinen. Pöydät pullistelivat herkkuja ja tori oli täynnä turisteja. 

EDIC%20Blog%20Marjo%207.jpg

Kokemus oli hyvä ja itselle jäi tunne, että on todella päässyt tavallisena kansalaisena vaikuttamaan ja saanut ääntään kuuluville. Suosittelen kaikkia osallistumaan näihin tilaisuuksiin. Suomessa seuraavaksi on Jyrki Kataisen isännöimä tilaisuus Kuopiossa 25.2.2019.

Kirjoittaja: Marjo Yliluoma 

                 Luokanopettaja, vararehtori, yrittäjä Karvia

                 marjo.yliluoma@karvia.fi



perjantai, 11. tammikuu 2019

Eurooppaa monelta kantilta

Eurooppa 4 you 

Tiesitkö, että Euroopan Unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on 2020 vuotta lähestyttäessä  yli 500 miljoonaa ja pinta-ala 4 324 782 neliökilometriä ? Meitä eurooppalaisia  on keskimäärin  huimat 115,6 asukasta neliökilometrillä. Jos Eurooppa olisi valtio niin se olisi väkimäärältään maailman kolmanneksi suurin ja pinta-alaltaan seitsemänneksi laajin. 

Euroopan Unionista löytyy siis puoli miljardia erilaista mielipidettä ja moninaisen kulttuurisen rikkauden siivittämää katsantokantaa. Me eurokansalaiset olemme myös puoli miljardia kappaletta hyviä ja huonoja kokemuksia Euroopan Unionin toiminnasta. Tässä blogissa pyrimme tuomaan esille erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia sekä faktaknoppeja Euroopan Unionista mahdollisimman monipuolisesti!

Tämä blogi on Europe Direct Pohjois-Satakunnan koostama ja ylläpitämä. Sen tarkoituksena on välittää tietoa Euroopan Unionin toiminnasta ja toimialueesta kaikille kiinnostuneille. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallisia linjauksia vaan kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä.

Tervetuloa seuraamaan euromaailman menoa ja yksittäisten ihmisten kokemuksia mitä erilaisempien eurooppa-asioiden tiimoilta!

Muutama fakta Europe Direct- verkostosta

Europe Direct on EU:n ylläpitämä ja kansalaisille suunnattu maksuton tietopalvelu.  

Europe Direct -keskustietopalvelu  

Keskustietopalvelu vastaa EU:ta koskeviin kysymyk­siin, joita voi esittää puhelimitse (00 800 6 7 8 9 10 11) tai sähköpostitse. Sen asiantunteva henkilöstö vastaa EU:ta koskeviin yleisluonteisiin kysymyksiin maksutta kaikilla unionin viral­lisilla kielillä, jakaa tietoa EU:n kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista ja auttaa parhaiden tietolähteiden löytämisessä.

Europe Direct -tiedotuspiste

Paikalliset Europe Direct -tiedotuspisteet toimivat suorana kanavana kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä. Tiedotuspisteitä on kaikissa EU‑maissa  sekä isoissa kaupungeissa että pienemmillä paikkakunnilla. Niissä voi käydä, niiden järjestämiin tilaisuuksiin voi osallistua, ja niiltä saa tietoja ja julkaisuja EU:n politiikoista ja EU:n kansalaisten oikeuksista. Suomessa tiedotuspisteitä on yhdeksän kappaletta.

EU‑tallekirjastot (EDC)

EU‑tallekirjastot ovat EU‑asioihin erikoistuneita paikal­liskirjastoja. Sellainen löytyy kaikista EU‑maista, joko korkeakoulun tai tutkimuskeskuksen yhteydestä. Niiden tärkeimpänä tehtävänä on edistää ja tukea Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta ja tutkimusta, tuoda akateemisen ja suuren yleisön saataville tietoa EU:sta ja sen politiikoista sekä osallistua EU:sta käytävään keskusteluun-

Lisäinformaatiota tiedotuspisteistä :

https://ec.europa.eu/finland/services/contact-points_fi