Kesäterveiset ruokaketjun kehittäjältä!

Ruokaketjua kehittämässä

Satakunta on ruokamaakunta. Sen vahvuuksia ovat monipuolinen alkutuotanto, liki 230 jalostavaa yritystä sekä aktiiviset kehittäjät. Toki ruokamaakunnaksi julistaa itsensä liki jokainen maakunta, mutta nostaisin tässä esiin tekijän, jossa satakuntalainen osaaminen on kärkikastia. Plattform för Matriket Österbotten 2019–2021 -hankkeen raportissa Matriket – kohti ruoka-alan kehittämisalustaa kiteytetään varsin mainiosti: “Suomalaisten ruoka-alueiden kehittämisessä hankkeilla on merkittävä rooli. Käytännössä kehittämistoimintojen koordinaatio ja alan toimijoiden verkottaminen toteutuvat hankkeiden kautta.”

Ruokaketjun keskeinen kehittäjäorganisaatio Satafood on ollut mukana yli sadassa ruokaketjun eri kehittämishankkeessa. Tämä jos jokin antaa vahvan pohjan tämän päivän toimintaan ruokaketjun kehittämisessä.

Ruokaketjun kehittämishankkeissa keskeistä viestinnällinen ja toiminnallinen yhteistyö

Suomalainen työelämä on alasta riippumatta hankkeiden täyttämä, eikä yksittäinen hanke välttämättä aina erotu muista. Ruokaketjun kehittäminen, tai tarkemmin ruokaketjun kehittämishanke, saattaa kuulostaa korkealentoiselta. Skeptisyys hankkeita kohtaan on sallittua, sillä pysyvät ja konkreettiset tulokset eivät aina välttämättä avaudu isolle yleisölle. Hankkeissa on näet aina omat kohderyhmänsä ja hyödynsaajansa. Ruokaketjun kehittämisessä näitä kohderyhmiä ovat tuottajat, teollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttajat.

Entä sitten ne korkealentoiset tavoitteet? Ruokaketjua ei kehitetä tai hankkeita toteuteta niiden toteuttamisen riemusta. Kehittämistyötä tehdään kohderyhmää ja hyödynsaajia palvellen, tehden oikeita ja merkityksellisiä toimenpiteitä tavoitteiden eteen. Sanahelinän alla on aina konkreettinen tavoite, johon pyritään budjetin ja ajan raameissa. Useimmiten juuri korkealentoiset visiot ja tavoitteet ovat syy siihen, miten hankkeissa on saatu aikaan pysyviä ja konkreettisia tuloksia.

Sikses parasta

Satakuntalaisin silmin (toki vastaan satakuntalaista mentaliteettia) nyt on paikallaan henkselien paukuttelu. Satakuntalainen lähiruoka on tuotu kuluttajien lautasille sekä maakuntatasolla että valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Satakunnassa toimii useita elintarvikealan kärkiyrityksiä siipikarjan, kasvisten ja sokerin jalostuksessa sekä valtakunnallisesti merkittäviä lihan- ja kalanjalostajia, leipomoita ja kasvihuonetuottajia. Maakunnassa on myös monipuolinen juomateollisuus osana elintarviketeollisuutta.

sikses_tuottajat_tekstill%C3%A4%20%281%2

Kuulostaako Sikses parasta tutulta? Sikses parasta työtä lähiruoan brändäyksen ja tunnettuuden lisäämiseen eteen hankkeilla on tehty Satakunnassa, Suomen ruoka-aitassa, jo liki kymmenen vuoden ajan. Tätä timanttista yhteistyötä on ollut tekemässä Satafoodin lisäksi Pyhäjärvi-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi. Satakuntalaisen lähiruoan tuotantoa pellolta pöytään on ollut mukana tukemassa Satakunnan ELY-keskus.

Kehittämistyön ytimessä on Sikses parasta -työryhmä: Anna Kari (ProAgria Länsi-Suomi), Marko Jori (Pyhäjärvi-insituutti) ja Tuuli Pirttikoski (Satafood Kehittämisyhdistys).

Lähiruoan kehittämistyö on vuosien mittaan pitänyt sisällään monenlaisia viestinnällisiä toimenpiteitä yhteistyössä koko ruokaketjun kanssa. Henkilöt, tarinat ja taustat pellonreunalta, jalostavien yritysten tulevaisuuteen katsovat innovaatiot ja investoinnit, ammattikeittiöiden maan korkein lähiruoan käyttöprosentti, oppilaitosyhteistyö, kaupparyhmien innostus lähiruokaan ja kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan – kaikki tämä määrätietoisella kehittämistyöllä hyödynsaajia palvellen.

Satakuntalaista ruokaketjua on esitelty eduskunnassa jo muutamaan otteeseen – ja jatkoa on luvassa! Kuvassa Jari Myllykoski ja Petteri Orpo Härkälän Puutarhan omistajien Mikko ja Piia Härkälän kanssa vuoden 2017 tapahtumassa. (Kuva: Aaron Kallinen)

Yhteistyö ja verkostoituminen luovat vahvan pohjan kehittämistyölle, joka sisältää myös korkealentoisia visioita ja tavoitteita. Sikses parasta -hankkeissa satakuntalaista ruoantuotantoa on brändätty kasvattamalla näkyvyyttä. Nykyisin, vastuullisuusteeman ollessa ruoantuotannon ”kuuma peruna”, korostetaan hankkeessa maakunnan kestävää ja vastuullista ruoantuotantoa.

Synergiaa syntyy vuorovaikutuksessa ruokaketjun toimijoiden kanssa. Huittislaiselle Mattilan Marjatilalle tärkeitä arvoja ovat laatu, asiakaslähtöisyys ja maku. Ne ohjaavat toimintaa ja näiden arvojen perusteella myös tilan yhteistyökumppanit ovat valikoituneet.