Tänään 11.09.2020  yli 500 miljoonaa eurooppalaista elää rauhassa ja vapaudessa – ja tämä on EU:n ansiota. Monelle meistä 11.09.2001 on jäänyt mieleen päivänä, jolloin ehkä kyseenalaistimme turvallisuudentunteemme. Mekin täällä Euroopassa päädyimme mukaan konfliktiin jälkiseurauksineen. Maailma ei enää ollut sama. Eurooppalainen terrorisminvastainen yhteistyö tehostui tämän jälkeen ja on ennaltaehkäissyt monta  vastaavaa "11.09"-päivämäärää.

Eurooppa on ollut vuosisatoja suurien sotien taistelutannerta. Maailmassa on joka hetki käynnissä keskimäärin 40 eri aseellista konfliktia ja näissä menehtyy joka vuosi vähintään 170 000 ihmistä. Yhtä vakaata ja pitkää rauhan periodia emme todennäköisesti ole nykyisen Euroopan alueella koskaan kokeneet. Meillä on ollut rauha jo yli 70 vuotta! Osaammeko arvostaa sitä?

Omat isoisäni taistelivat toisessa maailmansodassa eturintamalla itsenäisyyden ja rauhan puolesta. Isoisäni eivät sodasta halunneet paljon puhua, mutta toiveena heillä oli " ei enää koskaan”.  Italiassa nuorempana asuessani ihmettelin sikäläistä rauhankasvatuksen määrää ja sitä kuinka miltei kaikissa juhlapuheissa ja tilaisuuksissa muistettiin korostaa rauhan merkitystä. Asia, joka  omassa kotimaassa rajautui silloin lähes ainoastaan itsenäisyyspäivään. Miten voimme pitää rauhaa itsestäänselvyytenä? Toki Italian ja Suomen sotakokemukset ja historia ovat erilaisia, mutta varmasti kansakunnille kovia kokemuksia.

Historia toistuu sykleittäin, kun kärsimykset unohtuvat sukupolvien myötä.  Nyt, jos koskaan on aika muistaa, että Euroopan Unioni on lähihistorian onnistunein rauhanprojekti.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuonna 1952 oli ensimmäinen askel eurooppalaisessa rauhanprosessissa ja lähentymisessä. Tämän  jälkeen vuonna 1957 tehtiin Rooman sopimukset, jotka merkitsivät Euroopan rauhanprojektin alkua. Ranskan ulkoministeriä Robert Schumania pidetään  Euroopan Unionin isänä – 9.5.1950 hän tiivisti Eurooppa-ajatuksen sanoiksi : Euroopan valtiot olisi sidottava rauhaa palvelevaan yhteisöön taloudellisesti niin vahvoin sitein, että niiden välinen sota ei ole enää mahdollinen.

70 vuodessa maailma on muuttunut jo monesti. Elämme paraikaa toisen maailmansodan jälkeen suurinta kriisiä  koronapandemian muodossa.  Koronapandemiaa voimme verrata lähes sotatilanteeseen, niin syvälle ja moninaisesti ulottuvat  vaikutukset tällä poikkeustilanteella on. Tämäkin on voitettavissa vain yhteistyöllä ja yhdessä. Taloudellinen aspekti ja yhteistyö on yksi kantavista teemoista koronaviruksen vaikutusten minimoinnissa. Suomi on pieni, vientisuuntautunut talous ja suurimmat kauppakumppanimme ovat juuri Euroopan Unionin alueella. Mikäli muilla mailla menee huonosti – se heijastuu väjäämättä myös meidän omaan taloudelliseen hyvinvointiimme.  Globalisoituvassa maailmassa emme voi ajatella olevamme umpiossa, johon maailman tapahtumat eivät vaikuta.

Suomi on ollut 25 vuotta Euroopan Unionin jäsenmaana. Euroopan Unioniin kuuluminen on kasvattanut talouttamme ja vaikuttanut positiivisesti myös arvostukseemme maailmalla. Meillä on pientä maatamme suurempi  rooli kansainvälisellä kentällä Euroopan Unioniin kuulumisen ansiosta. Positiivisesta tunnettuudesta on aina hyötyä! Hyödyt eivät rajaudu tunnettuuteen vaan aivan jokapäiväisessä elämässämme on paljon asioita, jotka nivoutuvat yhteiseen eurooppalaisuuteen! Todennäköisesti myös sinä luet tätä tarinaa ehkäpä kännykästäsi, joka käyttää Euroopan Unionin mahdollistamia sijainti- ja satelliittipalveluja monessa toiminnassaan, joista yhtenä tuoreimpina koronavilkku.

#SOTEU

Lisälukemista EU:n vaikutuksista eri alolla:

https://ec.europa.eu/finland/sites/finland/files/eu60_fi.pdf

 

2020_SOTEU__twitter%20card_FI6.jpg